Olympia 1907 - 1967

Eerikinkatu 19

 

Turun elokuvateattereista toiseksi pitkäikäisin, Olympia, avattiin Eerikinkadun varrella lokakuussa 1907. Teatterin omisti Pohjoismainen Biografi Komppania, ja se rakennettiin laajentamalla jo olemassa olevaa tiilistä varastorakennusta. Kuitenkin teatterista haluttiin näyttävä, joten Eerikinkadulle päin tehtiin arkkitehti Hugo Ranckenin suunnittelema komea fasadi. Teatteri kehui ilmoituksissaan olevansa Turun suurin, mutta tietojen mukaan paikkoja oli 260, eli 40 vähemmän kuin pahimmalla kilpailijalla, Biograafi Teatterilla nurkan takana Humalistonkadulla.

Kuitenkin Olympia kilpaili yleisöstä myös ohjelmistollaan. Esityksessä oli varhaisina vuosina jo mm. amerikkalaisia lännenkuvia kuten Texas-Tex ja Riffle-Bill. Olympian johtajana toimi alkuvaiheessa Enfrid Isaksson, joka sittemmin oli myöskin Alhambran ja Bio-Bion ruorissa.
Pohjoismainen Biografikomppania omisti Olympian vuoteen 1916. Tällöin se siirtyi Gustav Gustafssonin perustamalle Olympia-yhtiölle. Neljä vuotta myöhemmin, 1920 Olympian uutena omistajana mainitaan tanskalainen Jens Christian Skads, joka kuitenkin jo syksyllä 1921 myi teatterin edelleen Hjalmar ja Berta Nilssonille (myöh. Nil-Kinot Oy) jotka sitten omistivatkin Olympian loppuun asti, kesäkuuhun 1967.

Muutamia vuosia toimittuaan Olympian teatterisali uusittiin perusteellisesti. On kuitenkin hieman epäselvää milloin ja kenen arkkitehdin toimesta: eräs lähde mainitsee teatterin remontin tapahtuneen vuonna 1919 arkkitehti August Krookin suunnitelmien mukaan, toinen lähde taas arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemana vasta vuonna 1922, heti teatterin siirryttyä Nilssonin omistukseen. Muutospiirustukset on tosin päivätty vuonna 1919, mutta niissä on August Krookin sijasta arkkitehti Alex Nyströmin allekirjoitus. (Sama Krook-Nyström mysteeri kuin vanhan Casinonkin kohdalla).

Oli kuinka oli, Olympia kuitenkin koki suuren remontin, jossa teatterirakennusta sekä levennettiin että korotettiin. Salin korotus salli parvekkeen sekä sivuaitioiden rakentamisen, ja permannon takaosaan tehtiin vielä taka-aitiot. Julkisivu Eerikinkadulle laitettiin myös uusiksi, siitä tuli entistäkin komeampi. Parvekkeen ja levennyksen ansiosta uudistettuun Olympiaan mahtui nyt 500 katsojaa. Tässä asussaan Olympia toimi loppuunsa asti, paitsi myöhempien istuinten vaihdon vuoksi paikkaluku laski 460 tienoille. Myös CinemaScope –laajakangaslaitteet asennettiin teatteriin joskus 1960 –luvun alussa, viimeisenä toimivista turkulaisteattereista. Syynä lienee se, että Nilssonilla oli muitakin teattereita, joihin laittaa Scope –elokuvat esitykseen sekä se että Olympian valkokangas oli hieman hankalasti syvennyksessä eikä leventämisen mahdollisuuksia juuri ollut.

Olympiasta kerrottaessa ei voida sivuuttaa teatterin pitkäaikaista koneenhoitajaa, Kustaa Nikolai Aaltosta. ”Niko” oli tullut elokuva-alalle 1912, ensin Alhambraan, ja sitten 1920 –luvun alussa Olympiaan. Aaltosen koneenhoitajaura kesti peräti 55 vuotta, sillä hän jäi eläkkeelle vasta Olympian lopetettua toimintansa. Nikolain poika Esko Aaltonen seurasi isänsä jalanjälkiä toimien koneenhoitajana myös Olympiassa, sekä myöhemmin Bostonissa.

Esko Aaltosen mukaan purku-uhka leijaili Olympian yllä pitkään, jo 1950 –luvulla, sillä tontin omistava osuusliike Tarmola suunnitteli kauan samalla tontilla sijanneiden puisten myymälärakennustensa korvaamista uusilla tiloilla. Suunnitelmat toteutuivat sitten vuonna 1967, jolloin Olympia sai muiden rakennusten mukana väistyä uuden Centrum –tavaratalon tieltä. Viimeinen esitys Olympiassa oli 4.6.1967, elokuvana enteellisesti ”Surmanlaukaus”. Olympia ehti toimia melko tarkalleen 60 vuotta elokuvateatterina, eikä sen ikäennätystä ole lyönyt turkulaisteattereista kuin Kinola/Formia, joka ehti toimia hieman yli 72 vuotta.

Nykyään (2005) tavaratalokiinteistössä toimii Olympian kohdalla ravintola Marilyn.
 

 

Kuvia

 

Olympian julkisivu Eerikinkadulla hieman ennen talon purkamista.  TS   Samasta kohtaa kuvattuna vuonna 2005.  JM
     

 

Olympian julkisivu vuonna 1957.  PP   Samasta kohtaa kuvattuna vuonna 2005.  JM
     

 

Olympian sali eteenpäin. Valkokangas oli loppuun asti vanhanmallinen, eikä sitä levitetty oikeaan laajakangaskokoon.  TS   Olympian sali taaksepäin loppuvaiheen asussaan. Huomaa aitiot, takaparveke ja sivuparvekkeet.   TS
     

 

  Esko Aaltonen Olympian edessä kesäkuussa 1967. Menneillään viimeinen elokuva "Surmanlaukaus".   EA
   
 

Olympian uskollinen koneenhoitaja Kustaa Nikolai "Niko" Aaltonen työssään Olympian konehuoneessa vuonna 1967, kun jo viimeisiä näytöksiä esitettiin.   EA   "Nikon" poika Esko Aaltonen, myöhempi Bostonin koneenhoitaja, Olympian konehuoneessa 1967. EA
     

Muutospiirustukset vuodelta 1919 (?) jolloin Olympiaa levennettiin ja korotettiin, rakennettiin parvekekatsomot ja julkisivu uusittiin.  PP

 

Ilmoituksia

1945
 

1908 1949

1953 1962

1964 1966

 

Projektorit

OLYMPIA (1907-1967)

Kone (valmistenro) Mistä tullut Teatterissa Mihin mennyt
       
Ernemann II (16389) ? ?-1955 SK Elok., Ylivieska
Ernemann II (64860) ? ?-1949 Scala, T:ku
       
Ernemann IV (76296) Uusi-Kuu, Lapua 1949-1955 Rialto, T:ku
       
Bauer B5 (4T55) Scala, T:ku 1955-1967 ?
Bauer B5 (6U23) Scala, T:ku 1955-1967 ?
       
Teatterin varhaisimmista koneista ei ole tietoa.

 

Omistajat

1907-1916         Nordiska Biografkomppaniet / hoit. Enfrid Isaksson

1916-1920         Biograf Olympia Ab / Gustaf Gustafsson

1920-1921         Jens Christian Skads

1921-1967         Oy Turun Olympia Ab / Nil-Kinot

 

 

© 2005 Jari Mäkilä
Kaikki oikeudet pidätetään.