Maxim 1 -2 1979 - 1985

Sibeliuksenkatu 3

 

Turku sai huhtikuussa 1979 uuden kaksisalisen elokuvateatterin, Maximin, Puutorin laidalle. Tila, johon elokuvateatterit sisustettiin, oli aikaisemmin ollut kuuluisa Vähäväkisten tanssisali. Maxim 1 rakennettiin itse tanssisaliin ja Maxim 2 kahviotilaan. Hankkeen takana olivat elokuva-alalla legendaariset helsinkiläiset Kamraksen veljekset, jotka Kamras Filmin nimellä laajensivat reviiriään ympäri Suomea. Kamraksilla oli myös elokuvien maahantuontia, joten omaa ohjelmistoakin riitti esitettäväksi. Joukossa oli ihan kohtuullisiakin elokuvia, mutta kuuluisimman maineen saivat Kamraksen pornofilmit. Niitä esitettiin Maximissakin, ja ne saavuttivat hyvän suosion koska tuolloin ei ollut vielä vuokravideotoimintaa. Parhaimpina aikoina pornoa esitettiin non stoppina klo 12–18, ja sitten normaalit iltaesitykset päälle. Sensuurikäsitellyn pornon kultakausi elokuvateattereissa päättyikin 1980-luvulla, kun videolta alkoi helpommin saada ”kovempaa” tavaraa kotiin katsottavaksi.

Kamrakselle oli tyypillistä, että teatterit sisustettiin mahdollisimman halvalla. Turun Maximiinkin tehtiin valkokankaat tavallisesta lakanasta, istuimet olivat jostain raahattuja 1950-luvun tekonahkakinotuoleja, jotka siisteyssyistä kylläkin varmaan sopivat pornoelokuvateatteriin. Edelleen koneisto oli vanhaa: Ykkösessä oli yksi Ernemann VIIB, joka oli pitkäesitystornin kanssa vakituisessa käytössä ja toinen Ernemann IV siltä varalta jos tarvitsee esittää joku elokuva perinteisesti parikoneajona. Tässä toimettomammassa IV:ssä oli hiilikaarilamppu, varsinaisessa käytössä olevassa VIIB:ssä Zenithin xenonlamppu. Maxim 2:ssa oli hihnavetoinen Ernemann IV valolähteenään ehkä 500W halogeenivalo. Koneet olivat siis samassa konehuoneessa.

Kamras Filmi meni konkurssiin vuonna 1982, mutta Turun Maximien toimintaan tämä ei vaikuttanut: Kamras jatkoi toimintaa uuden yhtiön, Tikva-Filmin nimellä. Kun pornoelokuvien kultakausi loppui, Kamras myi Turun Maximit Oy Kinostolle vuonna 1985. Kinosto pyöritti saleja hetken aikaa, mutta melko pian sulki ne. Näin oli kilpailija saatu pois pelikentältä.

Mitä toimintaa Maximin tiloihin tuli elokuvateatterin jälkeen, en muista, mutta viimeksi ne lienevät olleet samassa talossa olleen tanssiravintola Ellin & Gunnarin käytössä. Nyttemmin (2005) tämäkin ravintola on lopetettu, joten tilat ovat tyhjillään.

 

Omia muistoja


Kävin pikkukloppina tutustumassa Maximin konehuoneeseen ja jututtamassa koneenhoitaja Kari Hyväristä moneen otteeseen. Elokuvissa muistan käyneeni vain kerran Maxim 1:ssä katsomassa elokuvan Sota ja Rauha. Käynti Maximiin oli Sibeliuksenkadulta, jossa oli ulko-ovi ja mainoskaapit. Siitä noustiin portaat toiseen kerrokseen, jossa oli aulatila ja lipunmyynti.

Muistiini on jäänyt hyvin se, että Maximit olivat rakennetut vanhan tanssisalin tiloihin sikäli onnistuneesti, että konehuone oli salien välissä ja samasta konehuoneesta voitiin projisoida kumpaankin saliin. Se oli edistyksellistä, sillä mm. vanhassa Kino-Palatsissa kolmella salilla oli kaikilla omat konehuoneet erillään toisistaan.

Käynti Maximin konehuoneeseen oli aulasta, aivan lippukassan vierestä. Päivisin sex-non-stopin aikana koneenhoitaja myös myi liput, sillä kaikki oli helposti hoidettavissa.

Teatterin rakennelmat ja sisustus sen sijaan olivat tyypillistä Kamrasta: halvalla ja äkkiä. Istuimetkin olivat peräisin 1950-luvulta, ja jo Maximiin tullessaan aivan loppuunkäytettyjä. Valokuvastakin näkee, kuinka istuimista mm. puuttui taustalevyjä. Valkokankaat olivat tehdyt tavallisesta lakanakankaasta. Tosin 2-salin lakanakankaan tuhosi talossa sattunut vesivahinko, ja Kamras sai vakuutusyhtiöltä pikkusaliin ihan oikean heijastinpinnoitetun valkokankaan tilalle.

Käsittääkseni, kun Kinosto osti Maximit, ei sillä ollut aikomustakaan remontoida teattereita uuteen uskoon, ilmeisesti ne ostettiin siksi, että saadaan kilpailija pois pelistä. Ja ehkä niin oli parempi, sillä vaikka pohjaratkaisultaan teatterit olivatkin hyviä, olisi kaikki rakennelmat tarvinnut tehdä uusiksi, ennen kuin se olisi ollut hyvä. Ilmeisesti myös hieman syrjäinen sijainti Puutorilla vaikutti asiaan.
 

 

Kuvia

 

Maximin sisäänkäynti Sibeliuksenkadulla vuonna 1984...   JM   ...ja samasta paikasta vuonna 2005.  JM
     

 

Maximin aulaa ja kassaa Kinolehden kuvassa 1970 -luvun lopulla. Taustalla olevasta avoimesta ovesta mentiin 2 -saliin.  KL   Kassatiski ja lipunmyyjä vuonna 1984.  JM
     

 

Maxim 1 valkokankaalle päin...  JM   ...ja ykkössali taaksepäin. Projektorien luukut vasemmassa reunassa alhaalla.   JM
     

 

Maxim 2 valkokankaalle päin...  JM   ...ja Maxim 2 taaksepäin. JM
     

 

Maxim 1:n Ernemann VIIB pitkäesitystorneineen, ihmettelemässä Jari Mäkilä. Oikeassa laidassa näkyy varakoneena ollut Ernemann IV.  JM   Maxin 2:n Ernemann IV pitkäesitystorneineen.  JM

 

Ilmoituksia

1981
 

1983

 

Projektorit

MAXIM 1 (1979-1985)

Kone (valmistenro) Mistä tullut Teatterissa Mihin mennyt
       
Ernemann VIIB (71327) tuotu käyt. ulkom.? 1979-1985 ?
Ernemann VI (76133) Fox, Lohja (Virkkala) 1979-1985 ?
       

MAXIM 2 (1979-1985)

       
Ernemann IV (76160) Kino Tapanila, H:ki 1979-1985 ?

 

Omistajat

1979-1982         Kamras-Filmi Oy

1982-1985         Tikva-Filmi Oy

1985-1985         Oy Kinosto

 

© 2005 Jari Mäkilä
Kaikki oikeudet pidätetään.